Suosittelemme

Avainsanat

Jaa sisältö

Yksityisen turvallisuusalan osalta kyse on merkittävästä uudistuksesta, jolla on suuri vaikutus alan toimijoihin ja toimeksiantajiin

Lakiuudistuksen pääasiallisena tavoitteena on yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön selkeyttäminen. 

Yksityistä turvallisuusalaa koskeva lainsäädäntö keskitetään yhteen lakiin

Laki käsittää vartijoita, järjestyksenvalvojia sekä turvasuojaajia koskevat säännökset. Tämän myötä laki järjestyksenvalvojista samoin kuin muissa laeissa olevat järjestyksenvalvojan asettamista koskevat säännökset kumottiin.

Lainsäätäjä on lähtenyt asianmukaisesti parantamaan yksityiseen turvallisuusalaan liittyvän lainsäädännön rakennetta kumoamalla hajanaista sääntelyä ja keskittämällä säännöksiä yhteen lakiin. Sääntelyn määrän vähentämisellä voidaan parantaa eri toimijoiden säädösten sisältöjen ymmärtämistä. 

Ongelmana on, että lakiuudistuksessa ei kuitenkaan huomioida kaikkia yksityisen turvallisuusalan toimenkuvia, kuten turvatarkastustoimintaa. Tätä voidaan pitää merkittävänä puutteena, koska yksityisen turvallisuusalan toimijat hoitavat vartiointiin ja järjestyksenvalvontaan liittyvien toimeksiantojen ohella turvatarkastusta useissa kohteissa.

Uusi turvallisuusalan elinkeinolupa

Lakiuudistuksen myötä nykyisestä vartioimisliikeluvasta luovuttiin. Laissa säädetään turvallisuusalan elinkeinoluvasta, joka vastaa pääsääntöisesti aiempaa vartioimisliikelupaa koskevaa sääntelyä. 

Uusi piirre elinkeinoluvassa on, että järjestyksenvalvontatoiminta tulee pääosin luvanvaraiseksi. Luvanvaraista on ansiotarkoituksessa tapahtuva ja toimeksiantosopimukseen perustuva järjestyksenvalvontatoiminta. Toimeksiantosopimukseen perustuva toiminta rajaa niin sanotun omajärjestyksenvalvonnan luvanvaraisuusvaatimuksen ulkopuolelle samoin kuin omavartiointi on vartioimisliiketoiminnassa. Lisäksi luvanvaraisuuden ulkopuolelle jätettiin kokoontumislain mukainen järjestyksenvalvonta, eli jatkossakin erilaiset yhdistykset voivat hoitaa muun muassa yleisötilaisuuksissa järjestyksenvalvontaa. 

Elinkeinoluvan laajentaminen ja luvanvaraisuuden yhdenmukaistaminen järjestyksenvalvontatoimintaan on perusteltua, koska järjestyksenvalvojalla on laajemmat toimivaltuudet kuin vartijalla. Yksityisen turvallisuusalan toimijat ovat myös esittäneet elinkeinoluvan laajentamista.

Hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustoiminta tulee lakiuudistuksen myötä myös elinkeinoluvan alaisuuteen

Laissa hyväksymistä edellyttävällä turvasuojaustehtävällä tarkoitetaan sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista tai muuttamista niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että turvasuojaustoimintaa harjoittavien yrityksien, joilla on vähäisessäkin määrin edellä mainittuja tehtäviä, tulee hakea turvallisuusalan elinkeinolupa Poliisihallitukselta.

Ongelmalliseksi käytännössä asian tekee se, että kameravalvontajärjestelmät on jätetty sääntelyn ulkopuolelle. Kameravalvontajärjestelmiä voi asentaa kuka tahansa, mutta jos siihen tehdään integraatioita esimerkiksi murtohälytysjärjestelmään, niin silloin toiminnanharjoittajalla tulee olla elinkeinolupa ja asentajalla turvasuojaajakortti. Lainsäätäjä ei ole huomioinut, että nykyään järjestelmät ovat entistä älykkäämpiä ja niissä hyödynnetään monipuolisesti integraatioita sekä videoanalytiikkaa, joten kameravalvontajärjestelmien rajaaminen sääntelyn ulkopuolelle on selkeä puute.

Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoilla tulee olla palveluksessaan vastaava hoitaja, joka vastaa siitä, että toimintaa hoidetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisesti

Vastaavan hoitajan tulee olla suorittanut turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto kokonaisuudessaan. Uudistetussa laissa on kuitenkin siirtymäsäännös, jonka mukaan lain voimaantullessa jonkin vartioimisliikkeen palveluksessa olevat vastaavat hoitajat, joilla on Poliisihallituksen hyväksyminen kyseiseen tehtävään voimassa, ei tarvitse suorittaa erikoisammattitutkintoa kokonaisuudessaan. Turvasuojaustoimintaan liittyen on tehty poikkeus, jonka mukaan pienten alle viisi henkilöä työllistävien yritysten vastaavat hoitajat vapautetaan koulutusvelvoitteesta. Heillä tulee olla kuitenkin vähintään kolmen vuoden alan työkokemus.

Lakiuudistuksen voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä

Lakiuudistus tuli voimaan 1. tammikuuta 2017. Nykysääntelyn vartioimisliikeluvan haltija voi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta Poliisihallitukselle tekemällään ilmoituksella ilmoittaa jatkavansa toimintaansa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana. Poliisihallitus myöntää tällöin elinkeinoluvan vartioimisliikeluvan haltijalle maksutta. Samoin nykyiset vartioimisliikkeen vastaavat hoitajat voivat jatkaa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavana hoitajana ilman eri ilmoitusta.

Järjestyksenvalvojatoimintaa tai hyväksymistä edellyttävää turvasuojaustoimintaa harjoittavien toimijoiden on voidakseen jatkaa toimintaansa haettava turvallisuusalan elinkeinolupaa kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Järjestyksenvalvojatoiminnan tai turvasuojaustoiminnan harjoittaja saa tällöin jatkaa toimintaansa, kunnes luvan myöntämistä koskeva asia on ratkaistu. Vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi, järjestyksenvalvojakouluttajaksi, voimankäyttökouluttajaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen on ehtoineen ja rajoituksineen voimassa hyväksymisen voimassaoloajan.

 

OTT, K2 Turvapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jyri Paasonen 12.01.2017

Suosittelemme

Avainsanat

Jaa sisältö